top of page

Seuran historiaa >>

 

Timo Silenti 16.8.2014
KUORSALON METSÄSTÄJÄT 50 VUOTTA
Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät ja saarelaiset!
Kun metsästysseuran pitkäaikainen ja ansioitunut puheenjohtaja Simo Laurema taannoin riista- ja kalailtamissa tiedusteli minulta, olisinko valmis muistelemaan seuran 50-vuotisjuhlissa seuran
perustamiseen liittyviä tapahtumia, en nähnyt riittäviä syitä kieltäytyä tästä varsin haasteellisesta kunniatehtävästä. Nyt on lunastettava annettu lupaus.
Perusteita suostumiselleni oli muun muassa se, että olin mukana metsästysseuran perustavassa kokouksessa 16 päivänä elokuuta 1964 tässä samassa talossa, jonka puhvetissa perustava kokous pidettiin. Kokoukseen osallistui 31 kuorsalolaista maanomistajaa ja heidän jälkeläisiään.
Lisäksi paikalla olivat saaren metsästysmaiden edelliset vuokraajat Haminan metsästysseuran
edustajat eli "Haminan herrat". He olisivat mielellään jatkaneet nyt päättymässä olevaa viiden (5) vuoden vuokrasopimustaan. Vuokrattuina olivat olleet aina vuodesta 1913 alkaen ja kenties
aiemminkin saaren jänisjahtimaat ulkopuolisille, milloin haminalaisille milloin karhulalaisille ja
milloin kotkalaisille "herroille".

Jänisten pyynti oli vuokrasopimuksen mukaan saarelaisilta kielletty
mutta vesi- ja metsälintujen metsästysoikeutta ei ollut vuokrattu ja se kuului edelleen saarelaisille.
Varsinkin keväällä rasvaiset uroshaahkat eli "kalkakset" toivat tervetullutta lisäravintoa
saarelaiseen keittiöön ja moni metsälintukin joutui saarelaisten omaan pataan.
Myös hylkeenpyynti oli pidätetty saarelaisille.
Mutta nyt puhalsivat uudet tuulet. Saarelaisten keskuudessa oli virinnyt ajatus oman
metsästysseuran perustamisesta. Tähän oli varmaan useita syitä. Saarelaiselämä oli alkanut
muuttua sotien jälkeen ja kantaväestö oli alkanut radikaalisti vähentyä. Nuori polvi oli muuttanut lähes tyystin mantereelle kaupunkeihin, Haminaan ja Kotkaan, ja Kuorsalo alkoi muuttuapikavauhtia "kesäsaareksi".

Kyläkokouksen pöytäkirjoista olen löytänyt ensimmäisen
maininnan Kuorsalon oman metsästysseuran perustamisesta 14.6.1964.
Asiakirjoista ei löydy tietoa, kuka oli idean isä mutta käsitykseni mukaan ajatus ei ollut vieras
Kuorsalosta 1950-luvun alussa kesäpaikan hankkineelle Summan tehtaan johtajalle Erkki
Bernerille. Berner oli innokas kala- ja metsämies ja vaikutti monella tavalla saarelaisten elämään.
Olihan Summan tehdas yksi suurimpia paikkaseudun työnantajia. Luulen että ajatukselle oli
lämmennyt myös alkuaan kantasaarelainen maanmittausinsinööri Kauko Korjus, joka niinikään oli paikkakunnan haminalaisia vaikuttajia. Kaukon isä Aleksanteri (Saska) Korjus oli ollut innokas
riistamies. Hän oli jo aikaisemmin halunnut vuokrata jänismaat itselleen. Myös Viljo Mäkelä, joka oli perustanut oman metsästysseuran, oli vuonna 1948 tehnyt tarjouksen jänismaiden
vuokraamisesta. Mutta aina vuoteen 1964 saakka metsästysmaat oli yleensä viideksi vuodeksi
kerrallaan vuokrattu ulkopuolisille. Kun käteistä rahaa ei siihen aikaan ollut kovin runsaasti
liikkeellä, saivat saaren kanta-asukkaat metsästysmaan vuokrista tervetullutta lisäansiota.
Asiakirjojen mukaan vuokra oli vuonna 1948 vuodessa 41.000 markkaa.

Vuonna 1953 oli päätetty, että vuokrarahat jaetaan omistettujen hehtaarien mukaan. Miten sitä ennen oli toimittu, ei selviä kyläkokouksen pöytäkirjoista.
Kuten jo kerroin ensimmäinen maininta oman seuran perustamisesta löytyy kyläkokouksen
pöytäkirjasta 14.6.1964. Kokouksen avaajana oli Onni Arvilommi. Seuraavan kerran kokoonnuttiin näissä merkeissä 9.8.1964 ja nyt oli kokouksen avaaja Unto Korjus eli posti-Unto. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Korjus. Kokouksessa olivat paikalla myös vanhempani Meeri Silenti (os. Lommi) ja Niilo Silenti, joka oli tullut 1930-luvulla kotivävyksi Itäpuolelle. Lisäksi paikalla olivat muiden muasssa Erkki Berner, Viljo Mäkelä ja Sakari Arvilommi.

Kokouksen päätökseksi tuli, että perustetaan toimikunta valmistelemaan oman metsästysseuran perustamista.

 

Toimikunnan jäseniksi nimettiin:
Kauko Korjus
Erkki Berner
Viljo Mäkelä
Unto Korjus
Niilo Silenti ja Sakari Arvilommi
Toimikunnan työvaliokunnan muodostivat Kauko Korjus, Erkki Berner ja Niilo Silenti. Muistamani mukaan tämä "triumfiraatti" kokoontui useita kertoja ja päätyi ehdottamaan, että saarelaiset ja heidän jälkeläisensä perustavat oman metsästysseuran, jolle saarelaiset maanomistajat vuokraavat metsästysoikeutensa. Näin sitten meneteltiinkin ja uusi kokous kutsuttiin koolle Kuorsalon seurantalolle 16.8.1964 eli täsmälleen 50 vuotta sitten. Kokoonkutsujana toimi jälleen Unto Korjus, joka valittiin kokouksen sihteeriksi. Puheenjohtajaksi valittiin Kauko Korjus.
Läsnä oli 31 saarelaista ja lisäksi edelliset vuokraajat, jotka olivat halukkaita jatkamaan
vuokrasopimusta. Vielä elossa olevia kokoukseen osallistuneita olivat minun lisäkseni ainakin
Pekka Arvilommi, Raimo Jormalainen, Timo Sipari, Reijo Sipari ja Pertti Lommi.
Heti aluksi entiset vuokralaiset uudistivat halukkuutensa jatkaa vuokrasopimusta ja toimikunnan ehdotusta, että perustettaisiin oma seura vastustettiin. En muista, ketkä olivat eri mieltä mutta keskustelua syntyi puolesta ja vastaan. Osa kantaväestöstä olisi selvästi halunnut pitää vuokratulot, mikä oli sinänsä ymmärrettävää. Asiasta vaadittiin äänestystä. Kokouksen
puheenjohtajana toiminut Kauko Korjus jakoi tasapuolisesti puheenvuoroja eikä päästänyt asiaa
äänestykseen. Näin tilanne jatkui melko jännittävänä hyvän aikaa ja oli epävarmaa, miten asia
päättyisi. Kun riittävästi oli aikaa kulunut alkoi kuitenkin näyttää siltä, että selvä enemmistö oli
oman seuran perustamisen kannalla ja silloin Kauko totesi, että eiköhän tämä seuran
perustaminen ole nyt aika selvää ja napautti nuijan pöytään. Eriäviä mielipiteitä ei enää esitetty ja seura oli perustettu mutta aivan ilman dramatiikkaa ei kokous mennyt.
Johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet:
Erkki Berner (pj)
Unto Korjus
Olavi Ylönen (haminalainen asianajaja, joka omisti Sundholmat yhdessä Kauno Väisäsen kanssa)
Seppo Korjus
Sakari Arvilommi
Timo Sipari
Esko Arvilommi (siht)
Kun yhdistys oli perustettu, kokous hyväksyi heti jäseniksi koko joukon kelpoisuusvaatimukset
täyttäviä henkilöitä, jotka eivät olleet perustavassa kokouksessa läsnä. Heistä mainittakoon tässä muun muassa Väinö Hasu, Sakari Pakkanen, Eero Berner, Risto Lunna, Tuomo Korjus, Seppo Hirvonen ja Timo Nopanen ja heitäkin voidaan siten pitää eräänlaisina alusta asti mukana olleina perustajajäseninä tai ainakin heidän veroisinaan.
Heti perustavan kokouksen jälkeen kokoontui manttaalikunta, joka päätti vuokrata saaren
metsästysmaat Kuorsalon metsästäjät ry:lle 500 markan vuotuista vuokraa vastaan viideksi
vuodeksi.
Näin tuli metsästysseura perustetuksi ja se on ollut näinä viitenäkymmenenä vuotena
yhdyssiteenä saarelaisten keskuudessa ja täyttänyt varmaankin ne
toiveet, jotka sen perustajat seuralle aikoinaan asettivat. Muutama vuosi seuran perustamisen
jälkeen tulivat kuvaan mukaan myös hirvijahti ja
hirvipeijaiset, jotka muodostavat syksyn kohokohdan paitsi metsästäjille myös koko kyläyhteisölle.
Mutta se onkin sitten jo toinen juttu.

bottom of page